Hei villit kanssakulkijat,
Viime yönä näin unta kesästä.
Seisoin vaaran rinteellä, kädet tyhjinä, ja tajusin: kuusenkerkät oli taas jäänyt keräämättä. Heräsin puolipaniikissa — ja kyllähän se vähän huvittaa.
Kesä kuumottaa jo unissakin. Mutta ennen kuin hypätään kesän kiertoon, pysähdytään hetkeksi tähän kevät-talveen. Koska sinulla saattaa olla käsien ulottuvilla jotain, mitä et ole tullut ajatelleeksi.
Pohjoinen apteekki odottaa pakastimessa
Jos kotoa löytyy pakastimesta marjoja, hyllystä kuivattuja yrttejä tai kaapista luonnontuotteita viime kesältä — sinulla on hallussasi jotain todella arvokasta ja vahvaa tavaraa.
Ei vain ravinteita. Eikä vain vitamiineja.
Sinulla on tarina tallentuneena jokaiseen pakastettuun mustikkaan. Jokin metsäpolku, jokin aamukaste, jokin hetki jolloin olit enemmän läsnä kuin monena muuna päivänä. Pohjoisen luonnon raaka-aineet ovat maailman mittakaavassa harvinaislaatuisia — mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vahvemmiksi kasvit kehittyvät selviytyäkseen ääriolosuhteissa. Se voima siirtyy sinuun.
Tutkimukset vahvistavat, että pohjoisten marjojen, kuten mustikan ja puolukan, antioksidanttipitoisuudet ovat moninkertaisia eteläisempiin lajikkeisiin verrattuna. Ja sen lisäksi — niillä on tarina.
Kolme tapaa, joilla tuon pohjoisen luonnon arkeeni nyt
Itse käytän tällä hetkellä kolmea reittiä, joilla saan luonto- ja metsäbiomikosketusta myös kun ulkona on pimeää ja pakkasta.
Aamusmoothie on yksinkertaisin. Pakastemarjat, pellavöljy, kaurahiutaleet, kuivattuja villiyrttejä — viisi minuuttia ja keho saa metsäkosketuksen. Lisäilen sekaan mitä kotoa löytyy: banaania, kauramaitoa, kylmää yrttihauduketta. Ei täydellistä, mutta tehokasta.
Yrttijuomat ovat minulle lähes rituaali. Kuuma tai kylmä, yksin tai seurassa — erilaisia sekoituksia villiyrtteistä ja kasvatettuista kasveista, kuivattuina ja fermentoituina. Tee kutsuu hidastamaan tavalla, johon kahvi ei pysty.
Luonnonkosmetiikka tuo arktisen luonnon iholle. Tässä kohtaa omat suosikkini ovat porontalipalasaippua, kehäkukkapalashampoo, siankärsämöpäivävoide ja koivunlehtiyövoide. Iho on kehon suurin elin — mitä siihen laitetaan, menee sisään. Kun tiedän tasan tarkkaan mitä käytän, olo on eri tavalla rauhallinen.
Mutta vielä se todellinen asia:
Suurin osa näistä tuotteista on kesällä itse kerättyä, kuivattua, pakastettua. Osa kosmetiikasta ystävieni kanssa käsityönä tehtyä. Ja se tekee eron, jota ei oikein osaa selittää järjellä — mutta jonka keho tietää.
Merkityksellisyyttä ei saa kaupasta ostetusta purnukasta. Se syntyy siitä hetkestä, kun olet kokenut jotain aitoa. Kun muistat missä tämä on kasvanut.
Villi polku on vielä jäinen — mutta kesää kohti mennään.
Olen jo alkanut luonnostella mitä ensi kesänä kerään. Nila-aika, mahla, pihkanlehdet, kuusenkerkät... ei ole liian aikaista miettiä. Ja jos olet haaveillut omasta yrttitarhasta tai uusista kasvikokeiluista, nyt on hyvä hetki katsoa siemenostoksia. Täällä pohjoisessa (VII-vyöhyke) esikasvatuksetkin alkavat myöhemmin, joten aikaa on.
Kirjoittele minulle: mitä sinun pakastimestasi tai hyllyltäsi löytyy? Haluaisin kuulla.
Villiltä polulta,
P.S. Jos tämä herätti kiinnostuksen luontoyhteyden syventämiseen, Villiinny-uutiskirje on paras paikka jatkaa matkaa — pysy siis mukana!
